[ ]
11.04.2008 - 22:17
Abortti puhututtaa kristillisissä piireissä vuosikymmenestä toiseen. Julkisuudessa aborttivastaisia kannanottoja ovat esittäneet etenkin kansanedustaja, lääkäri Päivi Räsänen ja pastori, kansanedustajaksi tahtonut Mika Ebeling. Evankelikaalisesta traditiosta versova kristillisyys pitää aborttiteemaa lempilapsenaan, "evankelioinnin" malli tähän saadaan Yhdysvalloista, kuten moneen muuhunkin.

Viidesläisessä nuoruudessani ehdin kuulla monenlaista aborttipropagandaa. Abortinvastustajia riitti nuortenilloissa ja herätyskokouksissa. Ja omin päinkin löytyi traktaatti jos toinenkin, kuvasarjoineen suurennetuista sikiöistä ja varoitusteksteineen. Ei herkille.

Tässä valistustyössä ihmiselämän alku määriteltiin tarkoin: ihmisen elämä alkaa, kun siittiö hedelmöittää munasolun. Tästä hetkestä käynnistyy Jumalan määräämä ja suunnittelema elämä, jonka jokaisen päivän hän tuntee. Ja tämän suunnitelman katkaiseva syyllistyy paitsi syntiin, myös murhaan, ainakin kovaäänisimpien puheissa.

Silloin en tietenkään uskaltanut kysyä mitään saati esittää vastaväitteitä; piti olla rakentava, eikä väittely ole rakentavaa. (Miten niin muka?) Mutta kysynpä nyt.

Jos kerran ihmiselämä alkaa hedelmöityshetkestä, missä viipyy abortinvastustajien vaino hedelmöityshoitoja kohtaan? (Enkä nyt viittaa seksuaalivähemmistöille ja yksinäisille naisille suunnattuihin hedelmöityshoitoihin - heidän elämäänsä abortinvastustajat ovat kyllä tehokkaasti puuttuneet.) Tarkoitan Suomessa sekä yksityisin että julkisin varoin tehtäviä hedelmöityshoitoja, joissa yhdellä hoitokerralla hedelmöitetään useita alkioita. Vain osa niistä käytetään, osa pakastetaan, osa tuhotaan aikanaan käyttötarpeen puuttuessa. Missä viipyvät ne "äänettömien äänten äänenkannattajat", joille elämä alkaa hedelmöityshetkestä? Pakastimen uumenissa odottaa monta Jumalan idullaan jo näkemää elämää.

Tulee mieleen ruma perustelu. Mahtaisivatko syyt olla silkat mielikuvat? Abortin vastustaminen on helpompaa, koska mielikuvissa abortintekijä on ehkä nuori, sitoutumaton, seksuaalisesti enemmän tai vähemmän holtiton tyttö tai nainen (ja nyt tähdennettäköön, että itse en ajattele abortintekijästä näin). Kun taas hedelmöityshoitoihin suuntaava heteropariskunta mieltyy ehkä ennemmin vakavaraiseksi, vakiintuneeksi, perheenlisäystä jo pitkään toivoneeksi aviopariksi.

Lisäksi abortintekijöissä on enemmän nuoria kuin hedelmöityshoitoihin hakeutuvissa. Ja nuoriin on helpompaa vaikuttaa.

Nuortentilaisuuksien aborttikeskusteluissa (tai pikemminkin aborttiesitelmissä) vedottiin usein siihen, että "syntiä ei saa jatkaa toisella synnillä". Tätä argumenttia käytettiin ennen muuta perusteltaessa, miksi abortti ei ole edes raiskaustapauksissa hyväksyttävää. (Kyllä, luterilaisten seurakuntanuorten tilaisuuksissa!) Synnin jatkamista synnillä ei kai sitten ollut raskauteen ja synnytykseen pakottaminen - kasvatusvastuusta puhumattakaan. Vai oletettiinko, että mystinen äidinvaisto tempaisee odottajan kouriinsa saman tien eikä raiskaajan lapsen pitäminen mikään uhraus olekaan?

Nuorille on suunnattu myös abortinvastaisia gospellauluja, joista vastenmielisimpänä pidän tätä. Laulussa syntymätön lapsi laulaa äidilleen, toivoen tältä potkuhousuja, kolmipyöräistä ja koulureppua. Palkinnoksi lapsi vilkuttelee äidilleen ja kirjoittaa tälle kirjeen, jossa vakuuttaa rakkauttaan. Laulu kaipaisi kipeästi ylimääräistä säkeistöä: voitaisiin laulaa vaikkapa koulunsa keskeyttäneen yksinhuoltajaäidin ahdistuksesta, kun siihen kolmipyöräiseen ei olekaan rahaa. Tai se syntymätön lapsi voisi laulella myös isälle, pyytäen isiä vinguttamaan visaa ja jäämään hoitovapaalle, jotta äiti voi opiskella. Tai voisihan laulu vaikkapa kertoa siitäkin, että syntymätön lapsi ei kohdussa laula yhtään mitään eikä kaipaa enempää kolmipyöräistä kuin nimeä tunteille ja tuntemuksille, joita vielä ei ole.

Radio Come Home -nuortenohjelmaa on tullut mainostettua liiankin kanssa, mutta menköön yksi kerta vielä. Arkistosta löytyy nimittäin mehukas aborttiohjelma (18.2.2004) Alkajaisiksi kerrotaan, kuinka monta suurmiestä abortin hyväksyjä päätöksellään surmaakaan (Beethovenkin olisi voinut jäädä syntymättä!)
Sittemmin pelotellaan kauhukuvin verisestä abortista, yksinäisestä odotuksesta sairaalassa ja syyllisyydestä, josta vain Jeesus voi syntisen naisen armahtaa. (Miksi uskovaiset eivät mene olkapääksi yksinäisten abortintekijöiden rinnalle? Eikö lähimmäisenrakkaus olisi juuri tuomitsematonta rinnalla istumista, ilman vaatimuksia katumuksesta ja elämänmuutoksista.) Ja lopuksi kuullaan vielä profeetallisia näkyjä taivasten valtakunnasta, jossa abortoituja sikiöitä hoidetaan keskoskaapeissa suuremmiksi (anteeksi nyt vain, mutta minusta tämä viimeinen on jo melkein jumalanpilkkaa.)

Uskovaiset kampanjoivat elämän puolesta. Mutta kenen ja minkä elämän? Kuolemanrangaistusta vastustavia nuorteniltoja en uskovaisurallani kuullut. Puhumattakaan kiinnostuksesta eläinten parempaa kohtelua kohtaan. Entä toisin rakastavat, toisin perheellistyvät, toisin uskovat? Heidän oikeuttaan hyvään elämään ajaa joku muu.


Paula
12.04.2008 - 09:57
Enpä ole kuullut abortinvastustajien kampanjoivan myöskään kierukoita vastaan, vaikka käsittääkseni tuo ehkäisypeli toimii siten, että jo hedelmöittyneen munasolun kiinnittyminen estetään...
Räpätäti
12.04.2008 - 22:14
Rapakon takaiset abortinvastustajat ovat siitä "hauskoja", että he myös (yleensä) samanaikaisesti puoltavat kuolemantuomiota. Jos kerran elämä on arvokasta, niin eikös sitten yhtälailla sikiön kuin rikollisenkin??
Yenri www
13.04.2008 - 07:30
Yöllä vielä murhaa joku siittiölastaan
nyt soi rock ehkäisyvälineitä vastaan
-Hassisen Kone: Rock ehkäisyvälineitä vastaan

Onko muka sitten oikein käyttää kumia tai pillereitä? Siinähän tapetaan vain ihmisen varhaisempi vaihe! Jumalaton kansa!
kalliokielo
13.04.2008 - 12:56
Kyse lienee samasta ilmiöstä kuin siinä, että joillekin tahoille on mielekkäämpää "puolustaa isyyttä" vastustamalla lesbojen hedelmöityshoitoja (joka on kuitenkin marginaali-ilmiö) kuin tukemalla isien osallistumista perhe-elämään niissä tuhansissa suomalaisperheissä, joissa äidit saavat tänäänkin hoitaa yksin sekä kodin että lapset.

Hierarkisesti ajattelevalle ihmiselle kontrolli on parempi työväline kuin tukeminen ja kannustaminen, koska jälkimmäinen ei rakenna hierarkiaa, vaan tuhoaa sitä. Kuitenkin heikoimpien puolustaminen sopii hierarkkiseen ajatteluun kuitenkin hyvin silloin, kun sen varjolla saadaan kontrolloitua vahvempia. Eli tässä tapauksessa aikuisia naisia.

Olen jo pitkään perännyt näiden fundamentalistien ajattelusta jotain vastausta seuraavaan kysymykseen: Missä iässä tyttölapsesta, jonka oikeuksia sikiönä ja lapsena niin tarmokkaasti puolustettiin, tulee se aikuinen nainen, jonka tarpeilla ei enää olekaan niin väliä? 18 vuoden iässäkö?
ChungPoFat
13.04.2008 - 15:48
* Ihmiselämän alku määriteltiin Leegion seurakuntakuvioissa tarkasti hedelmöityshetkeen, koska se on biologisessa ja filosofisessa mielessä ainoa kestävästi perusteltavissa oleva hetki uuden ihmiselämän alulle. Tätä vastaan en nähnyt Leegionkaan esittävän vastaperusteluja, vaikka hän toivoo kysymyksiä ja vastaväitteitä esitettävän.

* Johdonmukaisuus on tietenkin välttämätöntä. Keinohedelmöitys ei mielestäni ole kristitylle sopivaa puuhaa juuri siksi, että siinä tuhotaan ihmisalkioita. Sama pätee kaikkien sellaisten ehkäisymenetelmien käyttöön, joilla ehkäistään raskaaksi tuleminen, muttei hedelmöittymistä.

* Teorioita nuorten kontrolloimisesta tai edes mielikuvista on turha vetää mukaan, ellei ensin käsitellä ilmeisintä syytä aborttiin keskittymiselle: abortti on näistä kolmesta selkeimmin perusteltavissa oleva tapaus, jossa viattoman ihmisen henki riistetään. Jos abortit saadaan laittomiksi, on huomattavasti helpompi ottaa seuraava johdonmukainen askel ja kieltää keinohedelmöitys ja abortoivat ehkäisymenetelmät. Ennen alkion ja sikiön tunnustamista ihmiseksi näitä kahta vastaan kampanjointi kuulostaisi oudolta.

* Siittiö ei ole sen enempää biologisessa kuin filosofisessa mielessäkään ihminen, joten tällaiset analogiat ovat auttamatta virheellisiä siitä huolimatta, että niitä kuulee keskustelussa kyllästymiseen asti.

* Räpätäti ei taida tunnistaa eroa viattoman ja murhaan syyllistyneen ihmisen välillä. Voidaan perustella hyvinkin pätevästi, miksi jälkimmäinen heittää menemään oikeuden omaan elämäänsä, edelliseltä sitä ei ole lupa riistää millään tekosyyllä. Siksi USAn "punaniskajuntit" voivat puolustaa murhaajien kuolemantuomiota ja vastustaa viattomien lasten teurastusta äitiensä kohtuun.

* On vaikea kampanjoida sen puolesta, että isien on otettava vastuu syntymättömistä lapsistaan, kun valtio kampanjoi kaikilla varoillaan käytännössä sen puolesta, että isät voivat hätistää teinivaimonsa ilmaiseen aborttiin. Jos nämä varat suunnattaisiin lasten ja äitien auttamiseen, olisi vakuuttavamman kuuloista myös käskeä isiä kantamaan vastuunsa.
oikeudenjakaja
13.04.2008 - 16:19
Vai kohdussa viaton???
Hah hah!!!
Tehän aina jaksatte sikiöiden kohdalla jankuttaa sen ihmispotentiaalista,mutta eikös kristinuskonne mukaan tämä sikiökin ole jo perisyntisesti potentiaalisesti suursyntinen ja siten vastaavassa mielessä kaikkea muuta kuin viaton?

Tiedätkö,että niitä USAn punaniskajunttien kannattamia kuolemantuomioita langetetaan surutta myös sellaisille,jotka vajaaälyisyyden ym. vastaavien syiden perusteella ovat liki syyntakeettomia,mutta tämä hirvittävä vääryys ei niitä usan fundiksia juuri tunnu vaivaavan.
Muutenkin on hyvin kyseenalainen väite siitä,että edes murhaaja teollaan heittäisi menemään oikeuden omaan elämäänsä,vaikka heittäisikin menemään oikeuden mukavaan elämään.

Vielä haluaisin kyseenalaistaa väitteen siitä,että hedelmöittyminen olisi elämän alkuhetki. Mikään potentiaali sinänsä ei riitä syyksi,vaan paljon tärkeämpi on historia. Hedelmöittynyt munasolu ei omaa mitään ihmistietoisuuden historiaa, ja siksi sitä tuskin sopii kohdella ihmisenä.

Lopuksi minun on erikseen sanottava että ajatuksenne siitä että raiskauksestakin alkunsa saanut sikiö olisi synnytettävä niin se on kertakaikkisen talibanimaisen kuvottava.
Onneksi sinunlaisesi eivät tästä päätä,ettekä pääsekään päättämään.
Leegio
13.04.2008 - 18:44
Kymmenessä käskyssä käsketään: "Älä tapa". Perään ei lisätä lieventäviä asianhaaroja tyyliin: saat tappaa riittävän raskaaseen rikokseen syyllistyneen tai vihollisesi sodassa.

Tehdään sitten muitakin lievennyksiä, jos kerran tappamiskieltokin on ehdollinen. Voin aloittaa.

Avioliiton ulkopuolinen seksi on syntiä, PAITSI

jos seksikumppanit rakastavat toisiaan.

jos seksikumppanit edes kunnioittavat toisiaan.

tai jos ketään kolmatta ihmistä ei loukata tällä.

Miltä kuulostaisi, "raamatulliset" uskovaiset? Tappamiskielto sentään esitetään Raamatussa selkeänä käskynä, avioliiton ulkopuolisen seksin kieltäessään uskikset joutuvat selittelemään ja tulkitsemaan Raamattua itselleen sopivimmalla tavalla.

ChundPoFat: Jos kerran kristityn ei tule hyväksyä keinohedelmöityksiä, missä viipyy kampanjointi niitä vastaan? Nyt aktioporukka kokoon ja hedelmällisyysklinikoiden kimppuun! Muu on kaksinaismoralismia.

Sanohan rehellisesti: kumman kristittyjen aborttikampanjat valitsevat kohteekseen: lasta odottavan äidin vai lapsen isän? Ja miksi näin on?

Olisin myös kiinnostunut kuulemaan perustelujasi kuolemantuomion hyväksyttävyydelle. Lisäksi kysyisin, mitä mieltä olet abortin myöntämisestä raiskauksen uhrille. Tuleeko sitä myöntää vai ei?

kalliokielo: Hyvä huomio. Nythän Päivi Räsänen on ottanut asiakseen vastustaa ehdotusta vanhempainvapaiden jakamisesta äidin ja isän kesken. Isän osuus lapsen elämästä onkin yhtäkkiä toissijainen kysymys, kun naisten tasa-arvoa yhteiskunnassa ja työelämässä pyritään samalla lisäämään. Isä on korvaamaton Räsäsen perheideaalissa - mutta vain siittäjänä ja perheen elättäjänä, parhaimmillaankin vain lapsen kasvatukseen "osallistuvina". Lapsen kasvatusvastuusta tasan puolet kantava isä vaikuttaa kristillisdemokraateille pelottavalta kummajaiselta. Pehmoisältä.

Uskon, että abortinvastustajien mielestä tyttölapsi menettää oikeutensa suojeluun jo paljon ennen 18 ikävuotta. Eihän hän saisi tehdä aborttia, vaikka olisi tullut vahingossa raskaaksi 15-vuotiaana tai - mikä kuvottavinta - raiskauksen uhrina vielä nuorempana. Ehkä tytöstä tulee perisyntinen nainen hedelmällisen iän alettua?

Paula: Minä muuten olen kuullut myös kierukkavastaisuutta :) Ja katumuspillerivastaisuutta. Molemmista punaniskaisimmat abortinvastustajat ovat olleet sitä mieltä, että kyse on melkein samasta asiasta kuin abortissa.

Miten itse määrittelen elämän alun? En ainakaan hedelmöityshetkestä. Hedelmöittynyt munasolu ei jatka kasvuaan ihmiseksi, ellei se onnistu kiinnittymään (mihin kierukan teho osin perustuu). Sen jälkeenkin kestää aikaa, ennen kuin sikiöllä on tuntevaa hermostoa, aistimuksia tai tietoisuutta. Vie kuukausia, ennen kuin elämä kohdun ulkopuolella (edes avusteisesti) on mahdollista.

Yhden rajan voisi vetää hetkeen, jolloin sikiö pystyy elämään kohdun ulkopuolella edes avusteisesti. Mutta on selvää, että määrittelyssä on ja täytyy olla tapauskohtaisia eroja. Entä jos sikiö pystytään joskus kasvattamaan kokonaan kohdun ulkopuolella? Entä jos täysiaikaisena syntyy lapsi, jolla aivotoimintaa ja tietoisuutta ei ole juuri lainkaan? Onko ihminen ihminen ilman tietoisuutta?
Ehdottomia rajanvetoja on mahdotonta antaa.

Ja olipa sikiö jo ihminen tai ihmisen potentiaali tai ei, niin sikiötä kantava äiti on jo ihminen. Hänen ihmisarvollaan on merkitystä ja hänen elämällään arvoa. Tästä toivoisi abortinvastaisten uskovaisten paljon enemmän puhuvan.






\"Loogikko\"
13.04.2008 - 19:43
Onko oikein olla harrastamatta seksiä niin paljon kuin mahdollista (avioliitossa tahi ei)? Kaikki liikenevä aika kuuluu käyttää lisääntymiseen, muutenhan elämältä estetään mahdollisuus tulla elämäksi. Miksi "elämän jatkamisesta" tulee peruuttamatonta vasta hedelmöittämisen jälkeen?
Harrastajabiologi
13.04.2008 - 19:58
"Sen jälkeenkin kestää aikaa, ennen kuin sikiöllä on tuntevaa hermostoa, aistimuksia tai tietoisuutta. Vie kuukausia, ennen kuin elämä kohdun ulkopuolella (edes avusteisesti) on mahdollista."

Itseasissa pelkkä hermoston, aistimuksien ja tietoisuuden syntyminen kestää useita kuukausia. Kohdun ulkopuolinen elämä on mahdollista vasta raskauden loppupuoliskolla. Biologia, erityisesti neurobiologia, on osoittanut, että minkään määritelmän mukaan alkiota tai sikiötä ei voida pitää ihmisenä vielä alle ~20 raskausviikon. Väitteet ihmiselämän alkamisesta hedelmöittymisessä perustuvat täysin tunteeseen, eivätkä mihinkään tunnettuun neuro- ja biologiseen tietoon. Loogisesti ei aborttikielteisyyttä pysty perustelemaan. Hermoston ja ulkoisten aistimusten (esim. kivun) aistimisen kehittymisvaiheeseenhan tämä Suomessakin käytetty lainsäädäntö abortin aikarajoista onnistuneesti perustuu. Neurobiologia ja -etiikka antavat huomattavasti hedelmällisemmän viitekehyksen raskaudenkeskeytyksen oikeutuksen pohtimiselle kuin uskonnolliset tulkinnat (joita Raamattu ei edes suoranaisesti tähän aihepiiriin tarjoa).
Annikainen
14.04.2008 - 15:51
Jeesustelijoiden periaatehan on, että ei ole syntymättömän lapsen vika jos sen äiti on (insesti)raiskattu, ja siksi sillä pitäisi olla oikeus syntyä. Anteeksi nyt vain, mutta siis raiskaus poistaa käytännössä naiselta itsenäisen ihmisarvon ja oikeuden päättää omasta elämästään? Miksei kukaan puhu siitä, että raiskaus ja insesti ovat väärin? Mikseivät fundiskristityt kampanjoi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan?

On ihan hölmöä kuvitella, että naisen pitäisi uhrata koko elämänsä sen takia, että on tullut esimerkiksi nyt sitten 13-vuotiaana setänsä raiskaamaksi. Miten kukaan voi pitää sellaista ihmisarvon mukaisena kohteluna, että vielä lapsi itsekin joutuisi yksin ottamaan vastuun jostakin näin kuvottavan rikoksen seuraamuksesta? Häpeäisivät!

On helppoa tuomita abortti, jos on vakituisessa parisuhteessa elävä nainen tai mies, jonka ei tarvitse KOSKAAN kokea raskautta tai sen pelkoa. Itse en tässä elämäntilanteessa tekisi aborttia, kun kerran on mies ja niin pois päin. Mutta jos minut raiskattaisiin väkivaltaisesti kotimatkalla ja tulisin siitä raskaaksi, en kyllä missään tapauksessa synnyttäisi. Mitäs sanot lapselle, joka kysyy että 'kuka mun isä on?', ja vastaus on että et tiedä, koska sinut pahoinpideltiin ja revittiin rikki jonkun mielipuolen toimesta?
kristilliina
14.04.2008 - 17:27
En nyt ole suuri abortin kannattaja, mutta en missään nimessä täysin vastustajakaan.
Mutta on totta tuo epäloogisuus sikiön synnittömyyden ja perisynnin kanssa.

Abortteja on pakko vastustaa, kun muuten ne nousisivat liian helposti liian hyväksytyksi tavaksi. Itse hyväksyn kyllä abortin tietyin reunaehdoin. Mutta tämä nyt on vain näitä asioita, että kaksiääripäätä saa asian säilymään keskellä.
Sakina www
14.04.2008 - 18:51
Tässä keskustelussa on tainnut unohtua, että abortteja tekevät muutkin kuin 13-15-vuotiaat raiskauksesta raskaaksi tulleet tytöt. Abortteja tekevät esim. naiset, jotka ovat jo saaneet tai saisivat kehitysvammaisen lapsen tai jotka ovat kokeneet synnytyksen jälkeisen masennuksen eivätkä halua kokea sitä enää.

Nyt en ota itse kantaa aborttiin, vaan muistan niitä lukuisia kristittyjä, jotka hyväksyvät abortin tietyin raunaehdoin, kuten krstilliina. Mitä ne reunaehdot sitten oikein ovat?

Onko oikein tehdä abortti, jos lapsi on vammainen? Kuinka vammaisen lapsen pitäisi sitten olla? Entä jos äiti pelkää masennusta? Saako abortin tehdä, jos on riski joutua synnytyksen jälkeiseen psykoosiin, jossa tappaa kaikki lapsensa (näinkin on tapahtunut)?

Saako abortin tehdä jos puoliso ei halua tehdä lasta ja vaatii aborttia? Pitääkö suojella "elämää" vai omaa parisuhdetta? Entä jos oma lapsuus on ollut ikävä ja inhoaa lapsia sydämensä kyllyydestä ja tietää, että olisi huono äiti. Entä jos ei ole minkäänlaista sosiaalista verkoastoa joka pitäisi äidistä ja lapsesta huolta? Entä jos talous on kuralla?

Äidiksi tuleminen on iso muutos, ja siihen miten nainen sen kokee, vaikuttaa moni asia: onko parisuhteessa ja mikä on suhteen tyydyttävyys (onko lapsi edes puolison), millaista tukea nainen saa läheisiltään, mikä on taloustilanne, millaiset elämänarvot naisella on, mitä häneltä odotetaan, millainen psyyke hänellä on ja miten muistaa oman lapsuutensa jne jne.

Oikeasti raskaus ja äidiksi tuleminen voivat olla ihan yhtä järkyttäviä asioita 35-vuotiaalle kuin 15-vuotiaalle. Nekin, jotka sallivat abortin "reunaehdoin" ja sallisivat sen 15-vuotiaalle, eivät kuitenkaan sallisi sitä 35-vuotiaalle, vaan leimaisivat hänet itsekkääksi ja omaa etua tavoittelevaksi.
Annikainen
15.04.2008 - 00:28
Kärjistys on tietysti helppo tapa osoittaa, miten väärässä vastapuoli on, ja tässä tapauksessa se 13-v. raiskattu tyttö on se äärimmäisin kärjistys. Suomessahan aborttia ei saa 'ilman syytä', vaan se pitää aina perustella jotenkin, olivat perustelut sitten mitkä hyvänsä. Jos aikuisella tai ei-aikuisella ihmisellä on hyvät perustelut sille, miksi ei voi/halua/uskalla tulla (vielä) äidiksi, tulee olla oikeus tehdä päätös oman vartalon käytöstä. Toisaalta päätöksen tulee olla harkittu ja varma, abortti ehkäisykeinona on ääliömäistä toimintaa ja sitäpaitsi naisellekin vaarallista.

Päätös on jokaisen oma, mutta sitä ei kannata tehdä hetken mielijohteesta, asioita punnitsematta. Jos raskaus esimerkiksi uhkaa äidin terveyttä, on abortti ihan paikallaan. Minusta olemassaolevan elämän suojeleminen on tärkeämpää kuin soluklöntin - katolinen kirkko taas on vastakkaista mieltä. Toisaalta, jos kyse on siitä, että 'taloudellinen tilanne vois olla vähän parempi, mutta voisin joskus lähivuosina kyllä hankkia lapsen', saisi kyllä miettiä kaksi kertaa. Abortti on kuitenkin myös henkisesti aika raskas asia. Noh, ainakin jos siitä tekee sellaisen.
18is9
15.04.2008 - 11:22
"Anteeksi nyt vain, mutta siis raiskaus poistaa käytännössä naiselta itsenäisen ihmisarvon ja oikeuden päättää omasta elämästään? Miksei kukaan puhu siitä, että raiskaus ja insesti ovat väärin? Mikseivät fundiskristityt kampanjoi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan?"

Tuo Annikaisen käyttämä peruste naisen itsemääräämisoikeudesta on kyllä aika heppoinen argumentti yhtän mihinkään. Jos tilanne on se, että sikiö katsotaan vain soluklöntiksi vailla ihmisarvoa, totta kai naisen itsemääräämisoikeus ja oikeus olla synnyttämättä halutessaan ajaa edelle soluklöntin oikeuksista. Jos taas katsotaan, että sikiö on ihminen siinä missä kuka tahansa (kutan fundamentalistit tekevät), niin ihmisen oikeus elämään ajaa itsestäänselvästi naisen itsemääräämisoikeuden edelle jos valittavana on vain kahden pahan väliltä. Itsestä tuntuu ihan loogiselta ettei ihmisen ihmisarvoon vaikuta se että onko hän saanut alkunsa insestiraiskauksen tuloksen vako ei. Jos vaihtoehtona on että nainen joutuu synnyttämään vaikka vasten tahtoaan tai että tapetaan elävä ihminen niin ei minusta tarvi olla mikään fundamentalisti että valinta olisi kovinkaan vaikea. Insestistä ja raiskauksesta rangaistaan syyllistä oikeudessa.

"On ihan hölmöä kuvitella, että naisen pitäisi uhrata koko elämänsä sen takia, että on tullut esimerkiksi nyt sitten 13-vuotiaana setänsä raiskaamaksi."

Mitähän se tämä tarkoittaa? Lapsen voi antaa adoptioitavaksi ja sillähän siitä pääsee jos ei halua sitoutua lapseen loppuiäkseen. Ei siinä koko elämää tarvi uhrata yhtään mihinkään. Toki raskaus vie vuoden tai kaksi tytön elämästä ja jättää pysyvät jäljet, mutta se taas on eri asia ja siitäkin rangaistaan syyllistä erikseen oikeudessa.

Yleisesti ottaen en ota tähän aborttikysymykseen kantaa sen kummemmin, enkä missään nimessä kuulu mihinkään fundamentalistiryhmittymään. Pointti siis oli, että minusta tämä itsemääräämisargumentti on sinällään turha että niin kauan kuin ei tehdä selväksi mihin tulkintaan sikiön ihmisyydestä se rinnastetaan, sillä ei ole mitään käytännön arvoa, ja toisaalta kun taas sikön arvo ihmisenä määritellään tarkemmin tulee koko asiasta aika triviaali.
Leegio
15.04.2008 - 12:28
Harrastajabiologi: kiitos tarkennuksista! Mielenkiintoista tietoa, vaikka en itse osaa sitä tarkemmin arvioida (en ole asiantuntija). Sanotaan nyt vain, että kuulostaa aika uskottavalta.

Sakina, Annikainen: Totta, että aborttikeskustelu ajautuu usein näihin kärjistyksiin, jotka onneksi ovat marginaalitilanteita. Kärjistysten hyvä puoli on kuitenkin se, että niillä on mahdollista osoittaa se umpikuja, johon ehdottomuus pahimmillaan vie. Ja päästä toisaalta kysymyksiin rajanvedosta, kuten kommenttinne tekivät.

Olen itse sitä mieltä, että sietämättömiä tilanteita on ilman muuta paljon muitakin kuin alaikäisyys, lapsen vaikeavammaisuus tai raskaus äidin henkeä vaarantavana tekijänä. Totta, useimmat abortit tehdään Suomessa sosiaalisista syistä, mutta miksi näistä sosiaalisista syistä (ainakin) osa ei sitten olisi hyväksyttäviä? Masennus on ihan oikea sairaus, pahimmillaan kuolemaan johtava. Mielenterveysongelmat vaarantavat terveyttä, hyvinvointia ja henkeä siinä missä ne fyysiset sairaudet, jotka sentään osa abortinvastustajista voisi hyväksyä abortin syiksi. Toisaalta harkitsemattomaan raskaaksi tuloon on voinut johtaa sietämätön elämänhistoria: ei-toivottu raskaus on hätähuuto. Kenen vastuulla tällainen raskaus on, mikäli taustalla on pitkä väärinkohtelun sarja?

(Ääri)kristillinen aborttivastustus ja seksivalistus suunnataan nuorille, luultavimmin siksi, että nuoriin on helpompaa vaikuttaa kuin aikuisiin ihmisiin. Harvalla on pokkaa mennä hakkaamaan Raamatulla päähän nelikymppistä, aikuista ja fiksua aborttiratkaisuun, hedelmöityshoitoihin tai vaikkapa avoliittoon päätynyttä. Aikamoista kaksinaismoralismia, sanoisin.

18is9:
"Mitähän se tämä tarkoittaa? Lapsen voi antaa adoptioitavaksi ja sillähän siitä pääsee jos ei halua sitoutua lapseen loppuiäkseen. Ei siinä koko elämää tarvi uhrata yhtään mihinkään. Toki raskaus vie vuoden tai kaksi tytön elämästä ja jättää pysyvät jäljet, mutta se taas on eri asia ja siitäkin rangaistaan syyllistä erikseen oikeudessa."

Anteeksi nyt vain, mutta minusta tämä oli melkoisen harkitsematon kommentti.

13-vuotias lapsi on todellisessa riskissä yrittäessään selviytyä raskaudesta ja synnytyksessä. Elimistö ei ole vielä valmis, vaikka sukukypsyys olisikin saavutettu. Puhumattakaan, miten traumaattinen kokemus raskaus ja synnytys tuonikäiselle ovat. Ne pysyvät jäljet, joihin viittasit, voivat todella merkitä "koko elämän uhraamista": pahasti traumatisoinutta ihmistä ei välttämättä saada kuntoutettua edes tehokkaalla terapialla entiselleen. Mitä todennäköisimmin toipumiseen edes kohtuulliseen henkiseen kuntoon veisi ko. tilanteessa tytöltä vuosikausia, mikä minun mielestäni on täysin kohtuuton seuraamus viattomalle ihmiselle. Huom.: minun mielestäni viaton ihminen on se raskaaksi väkisin saatettu tyttö, ei se alkio tai sikiö, jota hän kantaa.

Ja luuletko, että yhdeksän kuukautta kannetun lapsen adoptioon antaminen on jotenkin helppo ratkaisu? Sekö ei seuraa tyttöä loppuelämää? Kumpikohan seuraa häntä enemmän, varhaisilla viikoilla tehty abortti vai täysaikaisen lapsen luovuttaminen adoptioon?

Miten itse määrittelet sikiön ihmisyyden? Onko sikiö jo ihminen vai ei?

Yleistä:
Tästä aborttikysymyksestä kirjoitettuani alkoi tuntua, että juuri tämä teema on yksi niistä, joista puhuttaessa dialogi (ääri)kristityn ja maallisen välillä on mahdotonta. Aborttivastaisuuttaan Raamattuun ja Jumalaan vetoava näkee minkä tahansa raskauden alun tarkoituksellisena Jumalan suunnitelmana, johon ihminen ei saa puuttua. Raskauden myötä tulevat ongelmat eivät voi olla ylivoimaisia, koska kyseessä on Jumalan tahto. Jos nainen vain haluaa pyytää Jumalalta voimaa, hän sen myös saa, ja niinpä raiskauksestakin alkunsa saanut raskaus kääntyy siunaukseksi.

Ja jos tämä ei pidä paikkaansa, voidaan aina syyttää ihmistä. "Et vain ollut oikeasti uskossa."
18is9
15.04.2008 - 13:00
Leegio: Koko annikaisen postaus Alkoi sanoilla "Jeesustelijoiden periaatehan on...". Kommentissani koetin tuoda esille sen seikan, että minusta tuo fundamentalistien lähestymistapa asiaan on looginen. Jos sikiö katsotaan ihmiseksi, on sillä ihmisoikeudet, ja silloin abortti on murha ja täysin rinnastettavissa aikuisen ihmisen teloittamiseen ilman syytä. Vaikka 13-vuotias olisi millaisessa riskissä tahansa synnyttäessään ja traumatisoituisi pahastikin loppuiäkseen vailla paranemisen mahdollisuuksia, olisi vaakakupissa murha ilman että uhrilla olisi mitään mahdollisuuksia selvitä. Sikiö tai alkio voittaa jeesustelijoiden logiikalla kaikissa keisseissä. Loogista. Se oli postaukseni poitti. Minusta itsemääräämisoikeuden käyttämistä tuollaista argumentaatiota vastaan on aika heppoista.

Olen koulutukseltani ja ammatiltani tiedemies, ja olisin valmis luottamaan tiedeyhteisön päätelmiin siitä milloin ihminen alkio lasketaan ihmiseksi ja milloin ei. Täten minusta nykyinen Suomen lainsäädäntö ja käytäntö ovat hyvässä linjassa maailmankatsomukseni kanssa. Minusta uskonnolla ei pitäisi olla mitään tekemistä näistä asioista puhuttaessa, enkä itse näe mitään syytä pakottaa ketään synnyttämään niin kauan kun abortti voidaan tehdä siten että siinä ei tapeta ketään. Enemmän kiinnittäisin huomiota sikiön oikeuksiin siltä kannalta että esim. huumeäitien tai alkoholistien syntymättömillä lapsilla on minusta oikeus kokea puhdas ja turvallinen kehitysvaihe elämässään vanhempiensa tilanteesta riippumatta.
Andy
15.04.2008 - 13:45
Tuota tapausta, jossa nuori tyttö tulee raiskausen takia raskaaksi kannattaa myös ajatella sen mahdollisesti syntyvän lapsen kautta.

Milta tuntuisi kenestä vaan tietää, että hän on saanut alkunsa vakavan väkivallan seurauksena. Ja että oma isä oli tämä rikollinen? Tai että äidin mielenterveys rakoilee tästä syystä. Lapsi joutuu huostaanotto-, laitos yms. kierteeseen.

Toki tuo on helppo ajatella, että annetaan lapsi vauvana pois adoptoitavaksi. Mutta on kyllä aikamoista naisen esineellistämistä, jos kehittymättömän alkion oikeudet pannaan jo kehittyneen , mutta vielä "keskeneräisen" ihmisen oikeuksien edelle.

En todella hyväksy aborttia heppoisin perustein. Mutta joskus se on huonoista vaihtoehdoista vähiten huono.
Jarski
15.04.2008 - 15:39
Tähän on mahdoton suhtautua tunteettomasti, lasteni äiti olisi surutta abortoitu, jos hänen äidillä olisi ollut siihen mahdollisuus. Mutta joutui tyytymään adoptioon. Olen siitä niin kiitollinen!

Jos jokaisella, niin miehellä kuin naisella, on oikeus päättää sukupuolielämästään, niin eikös sen oikeuden mukana tule vastuu. Siinä vaiheessa on oikeus huolehtia ehkäisystä. Abortti ei ole samanlainen oikeus, sillä samalla päätät toisen elämän lopettamisesta.
Andy
15.04.2008 - 16:33
Viitaten edelliseen. Todella, tuo adoptio voi olla hyvä vaihtoehto joskus. Ja kuten tuolla aikaisemmin sanoinkin, niin abortin pitäisi olla se viimeinen vaihtoehto silloin kun jäljellä on vain huonoja ja vielä huonompia vaihtoehtoja.

Tämä nyt on todella ihan ääriesimerkki. Mutta kyllä minua ainakin satuttaisi, jos olisin jonkin pedofiilin raiskaaman varhaisteinin lapsi. Tietenkin se voitaisiin pitää salassa ja vaieta taustoista. Mutta silti.

Ja sitten tuohon, missä vaiheessa elämä alkaa. Siitähän on tulkintoja. Onko se hetki, kun munasolu hedelmöittyy vai se kun se kiinnittyy. Vai joku myöhempi vaihe. Vaikka se ikivanha piisi "rock ehkäisyvälineitä vastaan" on kärjistys, niin valitettavasti sekin on totta. Siis sekä näissä "raamatullisissa" fundamentalistiporukoissa että perinteissä katolisessa kirkossa. Eli ainakin tämä asia niitä yhdistää, vaikka muutenhan katoliset ovat "raamattukristityille" lähinnä saatanan kirkko.

Tästähän olen lukenet ns. monilta "kristillisiltä" sivuilta. Jyrkimmät ovat sitä mieltä, että jo ehkäisy on syntiä, koska siinä puututaan Jumalan tahtoon ihmiselämän alkamisesta. Ja sitten ne kaikkein kovimmat tyypit ovat jo sitä mieltä, että koko seksielämä pitäisi rajoittaa ainoastaan ja pelkästään lisääntymiseen tähtäävään toimintaan.

Ja sitten tämä tappamiskysymys. Ehkä etenkin USA:ssa sama porukka joka vastustaa abortteja kannattaa kuolemantuomioita ja oman käden oikeutta. Ja jotkut jopa ruumillista kuritusta eli väkivaltaa täysin puolustuskyvyttömiä kohtaan. Eli jokin tässä kyllä mättää ja pahasti.
Leegio
15.04.2008 - 18:25
18is9:
"Jos sikiö katsotaan ihmiseksi, on sillä ihmisoikeudet, ja silloin abortti on murha ja täysin rinnastettavissa aikuisen ihmisen teloittamiseen ilman syytä."

Se mikä ihmetyttää, on ääriuskovaisten yllättävän usein myönteinen ja vähintäänkin välinpitämätön asennoituminen kuolemantuomioon. Mikä voisi olla perusteltu syy riistää toiselta ihmiseltä henki? Uskovaiset vetoavat aborttiasiassa Jumalan suunnitelmaan: Jumala tietää jo syntymättömän sikiön koko elämän kuolinpäivää myöten, eikä ihmisen sovi siihen puuttua. Miksi tämä ei päde, kun kyseessä on kuolemaan tuomittava? Eikö hänelläkin ole Jumalan suunnittelema elämä ja kuolema? Kun kristittyjen laki käskee yksiselitteisesti "älä tapa", miksi abortti on paha, sodassa tappaminen ja kuolemantuomio hyvä tai ainakin OK?
Andy
15.04.2008 - 21:13
Niinpä, tuo Leegion edellisen kommentin pitäisi herättää ajatuksia. Mutta valitettavasti fundispiireissä (oli sitten kyse uskonnosta, politiikasta tai vaikka eläinsuojelusta jne, jne.) Ei ole tapana ikinä eikä missään tilanteessa edes vähäisessä määrin kuunnella vastakkaisia mielipiteitä.

Esimerkiksi siellä USA:ssa nämä ns. "raamattu-uskovaiset" kulkevat ase taskussa, kannattavat oman käden oikeutta, kuolematuomiota ja pahimmat jopa lastensa pieksämistä perisynnin kitkemiseksi.

Mutta annas olla, niin hedelmöitetty ihmisalkio on sitten kaiken mahdollisen suojelun kohteena. Sen puolesta ollaan valmiita melkein mihin vaan.

Jotkut kaikkein radikaaleimmista abortin vastustajista tekevät jopa terroritekoja, joissa kuolee ihan eläviä ja tuntevia ihmisiä. Ja tämä kaikki pelkästään aborttia vastaan.

Ja sitten vielä ehkä se kaikkein olennaisin. Nämä samat abortin vastustajat vastustavat kaikkea mahdollista seksuaalivalistusta! Eli nuoria ei saa edes valistaa mutta sitten jos vahinko käy, niin vaikka 13 vuotiaan tytön, jonka keski-ikäinen punaniska revolverisankari on houkutellut sukupuoliyhteyteen, pitää ottaa lapsi siten vastaan.

Jenkeissähän on käyty jopa oikeisjuttuja, kun joku on esitellyt kondomin käyttöä teineillä käyttäen banaania havaintovälineenä.

Ja onhan jossain osavaltiossa jopa määritelty, millainen seksi on hyväksyttävää. Ja tietenkin ainoastaan ja pelkästään avioparien välillä. Vapaan maailman "ykkösvaltio" haluaa säädellä siis jopa avioparien välistä seksuaalielämää.

No, tämä antiamerikkalinen saarna koskee varmasti vain hyvin pientä osaa sillä asuvista ihmisistä. Näitä hihhuleita kun löytyy ihan joka paikasta. Ja onhan joskus sanottu, että Suomi on Euroopan amerikkalaisin maa...
rau
17.04.2008 - 15:15
Btw, ehkä typerin argumentti tätä asiaa käsitellessä on tuo "jos henkilö x olisi tehnyt abortin, ei minulla nyt olisi minun vaimoa/veljeä/parasta kaveria." Et sinä silloin ikävöisi sitä ihmistä sillä et olisi sitä koskaan tuntenutkaan. Ei sitä voi rinnastaa siihen että jos siun puoliso/sisarus/ystävä kuolisi nyt. Entä jos se siun nykyinen vaimosi olisi kuollut vaikka 5-vuotiaana onnettomuudessa? Sama lopputulos, järjetön argumentti.
Himppu
21.04.2008 - 16:21
Minä olen kaivannut sitä, että aborttia vastustavat vaatisivat kiivaasti tukipalveluita lapsiperheille, lapsiperheiden köyhyyden vähentämistä, tukijärjestelmiä, lapsikorotusta opintotukeen yms. Ja nuorille tukea ja mielenterveyspalveluihin rahaa, ja seksivalistusta ja ilmaisia kondomeja kaikille jaettavaksi. Noin esimerkinomaisesti :)

Eräs ystäväni totesi, että periaatteessa vastustaa aborttia, mutta kannattaa suhteellisen vapaata aborttioikeutta, koska abortin kieltäminen johtaisi vain suurempiin ongelmiin. Minä taidan olla suunnilleen samaa mieltä. Kristittynä minun on tehtävä ero niiden asioiden välillä, joita pidän moraalisesti väärinä ja niiden, jotka haluan yhteiskunnan kieltävän.

Itse olen sitä mieltä, että järkevin määritelmä ihmiselämän alulle on se, kun hedelmöitynyt munasolu kiinnittyy kohtuun. Silloin alkaa äidin elimistössä raskaus. Irrallaan olevalla hedelmöityneelläkään munasolulla ei ole mitään mahdollisuutta kasvaa ihmiseksi (ellei satu olemaan niitä hedelmöityshoitoja, joissa tämä solumöykky sitten viedään kohtuun). Moni hedelmöitynyt munasolu ei kiinnity kohtuun lainkaan, eikä silloin raskaus edes ala. Moni taas kiinnittyy ja raskaus alkaa, mutta päättyy niin varhaiseen keskenmenoon, ettei äidillä ehdi olla asiasta mitään havaintoa.

Ja perusteltuja näkemyksiä on esitetty myös huomattavasti myöhemmille ajoituksille, milloin alkio on ihminen. En usko, että voin vaatia kaikkia jakamaan saman käsityksen kuin minä. Ei se abortti helppo ratkaisu ole varmaan koskaan.
Anne
27.04.2008 - 20:33
Laitan tämän kommentin tähän viimeiseen kirjoitukseen.

Tuli mieleen, että pitäisiköhän meidän perustaa "uskovaisten AA-kerho". Jossa tunnustamme olevia uskovia ja emmekä mahda sille mitään. Miettikääpä muuten mitä kaikkea "totta" tähän ajatukseen voikaan liittyä, kun sitä pidemmälle kehitetään. Siinä varmasti näkyy että olemme jossain mielessä uskovia aina, mutta "raitistuneita". Heh.
Josephine
19.05.2008 - 13:34
Lainaus: "Ihmiselämän alku määriteltiin Leegion seurakuntakuvioissa tarkasti hedelmöityshetkeen, koska se on biologisessa ja filosofisessa mielessä ainoa kestävästi perusteltavissa oleva hetki uuden ihmiselämän alulle. Tätä vastaan en nähnyt Leegionkaan esittävän vastaperusteluja, vaikka hän toivoo kysymyksiä ja vastaväitteitä esitettävän."

No höhhöh. Useimmilla fundisfoorumeilla olen kysynyt, miten identtisten kaksosten (sama munasolu, jakautuminen tapahtuu hedelmöittymisen jälkeen)elämä sitten alkaa. Onko niillä jaettu sielu? Sielunpuolikas? Yleensä kysymys on sivuutettu kokonaan.

Oma mielipiteeni (uskovaisena) on, että abortti ei ole oikein, mutta ei se väärinkään ole. Se on niitä huonoja asioita, joita maailmassa tapahtuu ja joihin ei ole ainakaan ihmissilmin havaittavaa syytä.
Nimesi
Sähköpostiosoitteesi
Kotisivusi osoite
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code
Kirjoittaja
Nimi
Leegio
( e-mail | www )
Kuvaus

Entisten uskovaisten tunnustuksia


Kuulkaa, ketä teidän tulee pelätä. Pelätkää häntä, jolla on valta sekä tappaa ihminen että syöstä hänet helvettiin. Niin, sanon teille: häntä teidän on pelättävä.
Luuk. 12: 5.